airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Ujaruk

Isumaginninneq

Meeqqat inersimasunik ulluinnarni peqataatitsisunik, paasinnillutik asannittunik atassuteqaqateqarnissartik pisariaqartippaat.

Paarisa malinnaaf­figiuk

... peqqissuunissamillu qinersineq ajornanngitsu­mik qinersininngortiguk.

Soqutiginninnerit takutiguk 

Qitornavit atuarneranut soqutiginninnerit takutittarukku, qitornavit atuarnissaq pingaartinnerussavaa.

Angajoqqaatut qitornatsinnut maligassiuisuuvugut. Atuarneq soqutiginngikkutsigu, meeqqap immaqa atuarfik pingaartipallaassanngilaa. Taamaammat meeqqap atuarneranik soqutiginninneq takutittariaqarpoq.

Soqutiginninneq qanoq takutinneqarsinnaava

Atuarfimmi qanoq ingerlasimanersoq apeqqutigigukku, meerarlu akiinnarpat ’ajunngilaq’, taava oqaloqatigiinneq taamaatipallassaaq. Taamaammat ullup ingerlanerani sorpiaat sammisimaneraat apersuutigisaruk, meeraq iliuuseqartinniarsaralugu.

Assersuutigalugu ullukkut sulerisimanersut, suut nuannarinerunerai, suut quianarnerunersut suullu pikkunaaginerai il.il. apersuutigisinnaavatit.

Meeraq ilikkakkani pillugit oqaluttuaqqusaruk. Ilikkarniarnera taamatut pitsanngoriartussaaq.


Unammillig assat iluaqu taasarput 

Meeqqat alliartornertik tamaat angajoqqaatik pisariaqartilluinnartarpaat assigiinngitsutigullu tapersersortiginiartuassallugit. Suut tamarmik oqimaaqatigiissinniartariaqalissapput. Ulluinnarni tapersuiniartuunerpit toqqissisimatitsisuunerpillu saniatigut aamma unammilligassat takorlooruminaassinnaasullu piareersimaffigissavatit. Meeqqat nutaanik sungiusimanngisaminnillu aqqusaagaqartillutik, ilorraap tungaanut ineriartornerminni tunngavigisarpaat.

Pingaartillugu maluginiagassaraat, qitornavit nutaanik piginnaasaqakertarnera nersualaartarlugulu. Illit inersimasutut suliassanik nutaanik unammilligassaqarnissaanut kaammattuissaatit, illillu kisivit qaqugu suna unammilligassarissaneraat kiisalu piareersiamanersut nalilersinnaavat.

Torersuutitsineq isumassuineruvoq

Qitornat atualerpat ukiumi siullermi, unnuit tamaasa atuagaasiviup immernissaanik ikiortaruk, nammineersinnaalernera tikillugu.
Unnuit tamaasa atuagaasivik immertaraanni, meeqqap atugassarinngisani ullut tamaasa piffissaajaatigisassanngilai.

Meeqqat amerlaqisut atuagaasivitik torersarneq ajoramikkit, angerlarsimaffiup atuarfiullu akorngini atuakkat atugassarinngisatik oqimaaqisut angallattarpaat. Aalajangersimasunik meeqqap isumagisassaqartarnissaanik ikioruk, soorlu ullut tamaasa atuagaasiviup imaarnissaanik, kiisalu skema naapertorlugu aqagukkut sammisassat isummerfiginiarnerini.
Atuarfimmiit nalunaarutit taqussallu nerinikuunngisat atuagaasivimmiiginnaqqunagit, taamatut iliortoqarsinnaavoq.


Pinnguarneq ilikkagaqarniarnerlu

Pinnguarnikkut sorpassuit inerisartarput, tamannalu atuakkerinissatut pingaaruteqartigaluni. Pinnguarneq nuanniinnarani annertuumik pingaaruteaqarpoq. Pinnguarneq qajannaallisaataasinnaavoq kiisalu isumasiorsinnaanermut, alaatsinaannermut, inuttullu piginnaanernut pitsanngorsaataasinnaalluni. Taamaammat meeqqat pinguarpallaarsinnaanngillat.

Meeqqat pinnguarsinnaanerat nammineq pilerneq ajorpoq. Taamaammat meeqqat pinnguarnissaat kaammatuutigisariaqarpoq, meeqqanillu allanik pinnguaqateqarsinnaanera isumagisariqarluni.

Pinnguarneq timimillu aalatitsineq

Qarasaasiamik pinnguaateqarneq nalinginnarmik pinnguarnertut ittuunngilaq. Meeqqat aalasariaqarput allanillu peqateqartarlutik.

Meeqqat nukimminnik aqutsisinnaanerat aalanikkut pitsanngorsartarpoq, aallussisinnaanermut ilikkagaqarsinnaanermullu iluaqutaasumik. Nukiit aqussinnaanerat oqallorissaataasarpoq.


Ullut tamaasa timip aalatittarnissaa

Iluarusunnissamut sinilluarnissamullu timersorneq pingaaruteqarpoq. Ullut tamaasa timip aalatittarnissaa peqqinnartuuvoq, meeqqat alliartornerminni nukii saarngilu ineriartorluaqqullugit. Meeqqat timiminnik aalatitsilluartut nukissaqarnerusarlutillu nappaaloqqajaannginerusarput. Timip aalatinneratigut meeqqap nukimminik aqutsisinnaanera pitsanngoriartussaaq, itisuumik eqqarsarnissamut ilikkagaqarsinnaanermullu tamanna oqilisaataassaaq.

Qitornat naammattumik timersortarpa?
Ullut tamaasa qitornavit timiminik aalatitsinissaa isumagisaruk, akunnerpassuarni TVp kiisalu qarasaasiap saavaniinnissaa pinngitsoorniarlugu. Meeqqat ullormut minnerpaamik minutsini 60ini timiminnik aalatitsisassapput, sivisunerusumilluunniit timersorneq pitsaanerussaaq.
Tamatuma saniatigut meeqqat sapaatip akunneranut marloriarlutik pingasoriarlutilluunniit qasujaallisaataasunik, nukittorsaataasunik sammisaqartittaruk kiisalu timip aalatinnissaanut, saarngillu peqqissuunissaannut pitsanngorsaataassammata. Tamanna minutsini 20-30ni ilungersorluni timersornikkut anguneqarsinnaavoq.

Makkunatigut ikiuussinnaavutit:

  • Meerap timersornissamut peqataasinnaaqqullugu, atisat timersuutit nassartinnissaat eqqaamajuk.
  • Meeqqat pisuttuaqatigisakkit.
  • Meeqqat pisullutik cykkilerlutilluunniit atuariartortarlik.
  • Timersornernut qitornat peqataatittaruk. Klubbit arlaannut ilaasortanngortinneqarsinnaavoq, aalajangersimasunik timersortarfeqalissammat.

Elektronikkitortut qamitikkit

Katerisimaarneq oqaloqatigiinnerlu meeqqap oqallorissaatigalugulu inuttut piginnaaneqaatigilertarpaa. Minnerunngitsumik inuttut piginnaanerit tatisimaneqarput, ullutsinni allanut attaveqarniarnitsinni ilaatigut atortut elektronikkitortut atorneqartarmata.

Kikkut tamarmik iPad imaluunniit mobiltelefoni sammippassuk, iluamik oqaloqatigiittoqarsinnaanngilaq. Pissutsit oqallisiginissaat, oqaluttuarnissaq nassuiaanissarlu meeqqanut pingaaruteqarput. Meeqqap naatsukullamik akinissaa pinngitsoorniarlugu, ’sooq’ kiisalu ’qanoq’ apeqqutinnut aallarniutigisakkit.


Atualiliiv

Meeqqavit atualernissaanut siunnersuutinik pigit, qanorlu atuartuuneranut tapersersuisinnaanerlutit takujuk.

Uani atuaruk

Meeqqavit (atuartuuner­mini) nerisaqarnera

Angajoqqaat amerlanersaat meeqqat mikitillugit taquassaannik isumaginnittarput. Taqussat kusanartuunissaat apeqqutaanani meeqqalli ualikkut atuarfimmi ilikkagassatigut pissarsilluarnissaasa qulakkeernissaa pingaarneruvoq.

Uani atuaruk

Meeqqavit sininnissaa

Sinilluartarneq meeqqat timikkut eqqarsartaatsikkullu ineriartornerannut – tassalu alliartornissaannut piginnaasaasalu ineriartornissaannut pingaaruteqarpoq. Sinik timip qaratsallu pisariaqartippaat.

Uani atuaruk

Aaqqissuussineq

Qitornat torersaanissaanut ikiortaruk, ullullu tamaasa ilinniagassatigut qanoq ingerlanersoq aperisarlugu.

Uani atuaruk