airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Ujaruk

Meeqqavit sininnissaa

Sinilluartarneq meeqqat timikkut eqqarsartaatsikkullu ineriartornerannut – tassalu alliartornissaannut piginnaasaasalu ineriartornissaannut pingaaruteqarpoq. Sinik timip qaratsallu pisariaqartippaat.

Paarisa malinnaaf­figiuk

... peqqissuunissamillu qinersineq ajornanngitsu­mik qinersininngortiguk.

Nattoralittut uummaarissuuneq 

Qallunaatut oqariartaaseq ”nattoralittut uummaarissuuneq” qangarsuaaniit – biibilimi allassimasumeersuuvoq. Ullumikkut nattoralik immap qulaaniit aarsaarluni pisaqaraangat tamanit tupigusuuutaasartoq suli piginnaasaqassutsimut ilisarnaataavoq. Meeqqat nattoralittut uummaarittuaannarsinnaanngillat naammatsillutilli sinittarnermikkut – ullut tamakkiallugit atuarnissamut piareersimanerisa qulakkeerneragut- ikiuussinnaavugut.

Inersimasutut sinnakilaarnermi napparsimanermilu uummaarinngitsutut misigineq ilisimavarput. Napparsimanermi timip qasuersaarnissamut sinimmik annertunerusumik pisariaqartitsinera, ilaannilu ajorunnaarnissamut sininnerup kisimi iluaqutaasarnera sungiusimavarput. Taamatuttaaq meeqqat naammattumik sinittanngitsut iluamik uummarissisanngillat.


Siunnersuutit pitsaasut 

  • Ullut tamaasa siniffiup torersarnissaa silaannarissaanissarlu isumagisaruk.
  • Sinittarfiup eqqissisimanarlunilu taartuunissaa isumagisaruk, kiisalu meeqqavit innarnissaata akunnermik ataatsimik sioqqullugu TV-mik, mobiilinik assigisaannillu atuisinnaaneq killilersoruk. Isiginnaarutinit qinngornerit sininnissamut hormoni melatonin akornusersortarpaa, meerarlu pissusissaanngitsumik eqqumatittarlugu.
  • Ullup ingerlanerani unnukkuunngitsoq, qitornavit timini aalatinnissaa isumagisaruk.

Sinik qanoq annertutigisoq naammappa?

Meeqqat 3-niit 5-nut ukiullit akunnerni 11-12-ni sinittariaqarput.
Meeqqat 6-niit 12-nut ukiullit akunnerni 10-11-ni sinittariaqarput.
Inuusuttuaqqat agguaqatigiissillugu akunnerni 9-ni sinittariaqarput.

Atuartut inuusuttuaqqaniit inersimasuniillu sinimmik annertunerusumik pisariaqartitsipput. Meeqqap ukiumi siullermi inuuffimmini ullup unnuallu ingerlanerani nal. ak. 17-it pallillugit sininnissaq pisariaqartippaa. Tamatuma kingorna sinimmik pisariaqartitsinerput inuunitta sinnerani annikilliartortarpoq inuilli ilaat nal. ak. arfiniliinnaat sinittaraluit agguaqatigiissillugu unnuami minnerpaamik nal. ak. arfineq marlunni sinittarnissaq inersimasunut innersuussutaavoq arnallu amerlanersaat angutiniit sivisunerusumik sininnissamik pisariaqartitsipput.

Meeqqat uummaarissut nuannaartuusarput

Ilisimatuut takutinnikuuaat, sinik isumallu qanoq innera ataqatigiittut. Meeqqat qasusut qaqutikkut nuannaartartut, angajoqqaat amerlanerit ilisimatuunut oqaluttuarisinnaavaat.

Ilisimatuut misileraanermikkut takutippaat, ulluni arfiniliinnarni unnuakkut akunnerni sisamani sinittaraanni, misilittaatigineqartup isumaata qanoq inneranut annertuumik sunniuteqartartoq. Misilittaatigineqartup sinimmik pisariaqartitsinerata kinguneranik, taanna utoqqarujussuartut nukissakitsigilertarpoq.

Sivisuumik sinimmik pisariaqartitsisimagaanni isumaloqqaajaanarnerusarpoq, utaqqikataqqajaanarnerulluni kiisalu ajuallaqqajaanerulluni isumaloqqajaanerullunilu assortueqqajaanerusarluni. Sinimmik amigaateqarneq meeqqanut inersimasunullu minnerusumik annerusumilluunniit taamatut kinguneqartarpoq.


Meeqqat alliartornissaminnut sinik atorfissaqartippaat

Naalungiarsuit sinik annertunerpaaq – tassalu ullup unnuallu ingerlanerani nal. ak. 14-iniit 17-it pallillugit pisariaqartippaat. Sinimmik pisariaqartitsinerput inuunerup sinnerani annikilliartortarpoq.

Taamaammat nalinginnaasumik uummaarikkumallutik aammattaarli alliartortilluni timi ileqqumisut ileqqissinnaaqqullugu ineriartorsinnaaqqullugulu meeqqat inersimasuniit sivisunermik sinittassapput. Meeqqat alliartorusaartuaraluarlutik timip alliartornissamut hormonia sininnermi annertunerpaaffissaminiittarmat sininnerminni alliartornerusarput.


Sinik timimut qanoq sunniuteqartarpoq

Timip akiuussutissaqarnera sininnitsinni annertusisarpoq. Assersuutigalugu sinnakikkaangatta, akiuussutissaqarnitsinnut iluaqutaasunik timerput pilersitsiniaasaarnerusarpoq. Soorlu timitsinni marniliuuttunik akiuisinnaasut eqqarsaatigalugit.

Timitsinni akiuussutissaqarneq, sinnakinneq kiisalu stressernerlu sunneeqatigiittarput. Taamaammat sinnakinneq sinnarluttarnerlu peqqiilliulernermik kinguneqarsinnaapput.

Sininneq elektronikkilu

Sinissinnaanngorluni eqqissinissamut, sioqqussilluni atortut elektroniskit tamarmik qamiterneqartariaqarput. Tassa mobiltelefonit, tv kiisalu computerit qamitertariaqarput, taakkua qaamanerannit imarisaannillu eqqarsaatissinneqarnermik, qarasarput sunnerneqarluni eqqissinaveertarpoq.

Imaassinnaavoq meeqqat tamanna pikkunaagigaat, kisianni sinilersinnaaniassagamik ajunngilaq.

Mobili, computeri tv-lu qamitereerpata, meeqqat sinittarfianni tarrajunnissa isumagisariaqarpoq. Qulliit nalinginnaasut qaamanerata kiisalu mobilip, tv-p computerillu qaamanerisa tungujuartup, qaratsatta hormonimik sinissaammik – melatoninimik – pilersitsiniarnera akornusersortarpaat.

Innannginnermini meeqqat oqaloqatigisaruk

Qitornavit sinittussanngoruni eqqarsaateqapilunnginnissaa qulakkeerniarlugu, innarnissaa sioqqutingaatsiarlugu oqaloqatigisaruk. Ajornartorsiutaasinnaasut oqaloqatigiissutigineri timimik eqqissisitsisarput. Nipilersukkat eqqissisimasut imaluunniit oqaluttuamik atuffanneqarneq, illumi quilertanarsinnaasut puigorlugit meeqqap eqqarsaatai nuannersuutinniarsinnaavatit.

Innartarfiit aalajangersimasut attatiinnakkit

Sapaatip akunnerata naanerani tamatta sivisunerusumik sinikkusuttarpugut. Tamatuma kinguneranik sapaatikkut unnukkut sininnaveertarpugut.

Periarfissaqaraanni iluarneruvoq, innajaariarluni ullaakkut makiaarnissaq. Taamatut ataasinngornerit tamaasa meeqqat sinittarnerminnik allannguiuarnissaat pinngitsoorneqassaaq.

Atuarsinnaasatit allat

Atualiliiv

Meeqqavit atualernissaanut siunnersuutinik pigit, qanorlu atuartuuneranut tapersersuisinnaanerlutit takujuk.

Uani atuaruk

Meeqqavit (atuartuuner­mini) nerisaqarnera

Angajoqqaat amerlanersaat meeqqat mikitillugit taquassaannik isumaginnittarput. Taqussat kusanartuunissaat apeqqutaanani meeqqalli ualikkut atuarfimmi ilikkagassatigut pissarsilluarnissaasa qulakkeernissaa pingaarneruvoq.

Uani atuaruk

Isumaginninneq

Meeqqat inersimasunik ulluinnarni peqataatitsisunik, paasinnillutik asannittunik atassuteqaqateqarnissartik pisariaqartippaat.

Uani atuaruk

Aaqqissuussineq

Qitornat torersaanissaanut ikiortaruk, ullullu tamaasa ilinniagassatigut qanoq ingerlanersoq aperisarlugu.

Uani atuaruk