Meeqqavit sininnissaa

Meeqqat 3-niit 5-nut ukiullit akunnerni 11-12-ni sinittariaqarput.
Meeqqat 6-niit 12-nut ukiullit akunnerni 10-11-ni sinittariaqarput.
Inuusuttuaqqat agguaqatigiissillugu akunnerni 9-ni sinittariaqarput.

Atuartut inuusuttuaqqaniit inersimasuniillu sinimmik annertunerusumik pisariaqartitsipput. Meeqqap ukiumi siullermi inuuffimmini ullup unnuallu ingerlanerani nal. ak. 17-it pallillugit sininnissaq pisariaqartippaa. Tamatuma kingorna sinimmik pisariaqartitsinerput inuunitta sinnerani annikilliartortarpoq inuilli ilaat nal. ak. arfiniliinnaat sinittaraluit agguaqatigiissillugu unnuami minnerpaamik nal. ak. arfineq marlunni sinittarnissaq inersimasunut innersuussutaavoq arnallu amerlanersaat angutiniit sivisunerusumik sininnissamik pisariaqartitsipput.

Ilisimatuut takutinnikuuaat, sinik isumallu qanoq innera ataqatigiittut. Meeqqat qasusut qaqutikkut nuannaartartut, angajoqqaat amerlanerit ilisimatuunut oqaluttuarisinnaavaat.

Ilisimatuut misileraanermikkut takutippaat, ulluni arfiniliinnarni unnuakkut akunnerni sisamani sinittaraanni, misilittaatigineqartup isumaata qanoq inneranut annertuumik sunniuteqartartoq. Misilittaatigineqartup sinimmik pisariaqartitsinerata kinguneranik, taanna utoqqarujussuartut nukissakitsigilertarpoq.

Sivisuumik sinimmik pisariaqartitsisimagaanni isumaloqqaajaanarnerusarpoq, utaqqikataqqajaanarnerulluni kiisalu ajuallaqqajaanerulluni isumaloqqajaanerullunilu assortueqqajaanerusarluni. Sinimmik amigaateqarneq meeqqanut inersimasunullu minnerusumik annerusumilluunniit taamatut kinguneqartarpoq.

Naalungiarsuit sinik annertunerpaaq – tassalu ullup unnuallu ingerlanerani nal. ak. 14-iniit 17-it pallillugit pisariaqartippaat. Sinimmik pisariaqartitsinerput inuunerup sinnerani annikilliartortarpoq.

Taamaammat nalinginnaasumik uummaarikkumallutik aammattaarli alliartortilluni timi ileqqumisut ileqqissinnaaqqullugu ineriartorsinnaaqqullugulu meeqqat inersimasuniit sivisunermik sinittassapput. Meeqqat alliartorusaartuaraluarlutik timip alliartornissamut hormonia sininnermi annertunerpaaffissaminiittarmat sininnerminni alliartornerusarput.

Timip akiuussutissaqarnera sininnitsinni annertusisarpoq. Assersuutigalugu sinnakikkaangatta, akiuussutissaqarnitsinnut iluaqutaasunik timerput pilersitsiniaasaarnerusarpoq. Soorlu timitsinni marniliuuttunik akiuisinnaasut eqqarsaatigalugit.

Timitsinni akiuussutissaqarneq, sinnakinneq kiisalu stressernerlu sunneeqatigiittarput. Taamaammat sinnakinneq sinnarluttarnerlu peqqiilliulernermik kinguneqarsinnaapput.

Sinissinnaanngorluni eqqissinissamut, sioqqussilluni atortut elektroniskit tamarmik qamiterneqartariaqarput. Tassa mobiltelefonit, tv kiisalu computerit qamitertariaqarput, taakkua qaamanerannit imarisaannillu eqqarsaatissinneqarnermik, qarasarput sunnerneqarluni eqqissinaveertarpoq.

Imaassinnaavoq meeqqat tamanna pikkunaagigaat, kisianni sinilersinnaaniassagamik ajunngilaq.

Mobili, computeri tv-lu qamitereerpata, meeqqat sinittarfianni tarrajunnissa isumagisariaqarpoq. Qulliit nalinginnaasut qaamanerata kiisalu mobilip, tv-p computerillu qaamanerisa tungujuartup, qaratsatta hormonimik sinissaammik – melatoninimik – pilersitsiniarnera akornusersortarpaat.

Qitornavit sinittussanngoruni eqqarsaateqapilunnginnissaa qulakkeerniarlugu, innarnissaa sioqqutingaatsiarlugu oqaloqatigisaruk. Ajornartorsiutaasinnaasut oqaloqatigiissutigineri timimik eqqissisitsisarput. Nipilersukkat eqqissisimasut imaluunniit oqaluttuamik atuffanneqarneq, illumi quilertanarsinnaasut puigorlugit meeqqap eqqarsaatai nuannersuutinniarsinnaavatit.

Sapaatip akunnerata naanerani tamatta sivisunerusumik sinikkusuttarpugut. Tamatuma kinguneranik sapaatikkut unnukkut sininnaveertarpugut.

Periarfissaqaraanni iluarneruvoq, innajaariarluni ullaakkut makiaarnissaq. Taamatut ataasinngornerit tamaasa meeqqat sinittarnerminnik allannguiuarnissaat pinngitsoorneqassaaq.