Atuarsinnaasatit allat
Naartunerup milutsitsinerullu nalaani peqqinnartunik nerisaqartarneq pitsaanerpaamik atugaqarluni pitsaasumik naartunissamik meeqqavillu inuunerminik pitsaanerpaamik aallartitsinissaanik qulakkeerinneqataasinnaavoq.
Paarisa malinnaaffigiuk
... peqqissuunissamillu qinersineq ajornanngitsumik qinersininngortiguk.
Naartusutut milutsitsisutullu peqqinnartunik allanngorartunillu nerisaqarnissat Nerisaqarnermullu innersuussutinik qulinik maleruaanissat pingaaruteqarpoq. Ilaatigulli nannup, soqqallip, timmissat, immami uumasut puisillu utoqqaanerusut neqaasa nerinissaat tunuarsimaarfigisariaqarpat. Naartuguit nerisanut makku tapiliutigisariaqarpatit: folinsyre, D-vitamin, jern aamma kalk.
Nerisatit meeqqavit nerisarpai
Naartuninni milutsitsininnilu nerisatit imikkatillu meeqqavit ineriartorneranut sunniuteqangaartarput. Taamaattumik meeqqallu vitamininik, mineralinik inuussutissanillu pisariaqartitassinnik tamanik pissarsisinnaaniassagassi peqqinnartunik allanngortartunillu nerisassaatit. Taamaalilluni meeqqat pissusissamisoortumik alliartorlunilu ineriartussaaq.
Naartusunut milutsitsisunullu siunnersuutit peqqinnartut pillugit quppersakkami uani atuarnerusinnaavutit: ”Siunnersuutit peqqinnartut – Meeraaqqat 0-3 ukiullit aamma naartusut milutsitsisullu nerisassaat”.
Peqqinnartunik allanngortartunillu nerisaruit meeqqavit inuussutissanik pisariaqartitai matussueriaannaavatit.
Naartunerpit ingerlanerani nukissannik pisariaqartitsinerit annertusilaassaaq, amerlanerilli pisariaqartitsinerulerneq matussuserniarlugu naartuneq sioqqullugu nerinerulaarnissartik pisariaqartittarpaat.
Naartuninni nukissannik pisariaqartitsinerit nalinginnaasumik ullormut nerisartakkavit assersuutigalugu makkuninnga taperneratigut matussusersinnaavat:
Naartuninni qaammatit pingasut siulliit
Naatitat marluk imaluunniit qajuusanik aseqqorluttunik poorluliaq affaq.
Naartuninni qaammatit pingasut tullii
Aalisakkat panertumerngit imaluunniit iffiaq kilitaq ataaseq orsoqanngitsumik qallersuutilik aamma naatitaq ataaseq.
Naartuninni qaammatit pingasut kingulliit
Unnukkorsiutit annikitsut ataatsit imaluunniit iffiat kilitat marluk qallersuusikkat aamma naatitat marluk.
Naartulernermi vitaminit mineralillu pisarnermit amerlanerusut pisariaqartinneqalertarput. Matumani naartup ineriartorneranut pingaarutillit assut pingaaruteqartut tassaapput folinsyre, D-vitamin, jern aamma kalk.
Taamaattumik kaammattuutigineqarpoq naartusut nerisatik makkuninnga tapertalissagaat:
Tinguk aamma tinguup uuliaa
Tinguk tinguullu uuliaa A-vitaminimik akoqarluartut naartumik iloqianngortitsisinnaammata pingaarnertut nerinagillu tinguup uuliaa pisassanngilaq. Tinguliaq A-vitaminimik akukinnerummat nalinginnaasumik nerineqarsinnaavoq.
Imarmiut
Kalaaliminernik nerilluartarlutillu aalisakkanik nerpimillu qallersuusianik akulikitsumik nerisarit. Kisianni pingaartumik nannup, soqqallip, timmissat, immami uumasut puisillu utoqqaanerusut neqaasa nerinissaat tunuarsimaarfigisariaqarpat, nerisassat taakku mingutsinneqarsimanerat annertooq naartumik innarliisinnaammat. Aamma Nerisaqarnermut Timigissarnermullu Siunnersuisoqatigiit Mingutsitsineq kalaallillu nerisassaataat pillugu quppersagaat takujuk.
Imeruarsaatit koffeinimik akoqarluartut
Kaffe, te, cola aamma eqiiallassaatit energidrikket koffeinimik akoqarluarput. Koffeinimik pivallaarnerit naartuninnut naartumullu ajortumik sunniuteqarsinnaavoq. Taamaattumik naartuninni annerpaamik tiitorfiit 2-3 nalingannik kaffisorsinnaavutit. Uku koffeineqanngitsut imikutsoorsinnaavatit: rooibos te, kamillete aamma naasunik te-liat. Eqiiallassaatinik iminngilluinnartariaqarputit. Siunnersuut tamanna aamma milutsitsisunut atuuppoq.
Imigassat
Naartusutut imigassartortannginnissaat siunnersuutigineqarpoq. Imigassaq illit aakkut arlaakkoorluni meeqqamut ingerlaqqittarpoq. Naartoq naap iluaniinnermini tamarmi imigassap ajoqutaasumik sunniuteqartarneranut tunngatillugu qajannartumik inissisimavoq. Taamatuttaaq milutsitsisut imigassartunngilluinnartariaqarput.
Atuarsinnaasatit allat
Nerisaqarneq
Nerisassat peqqinnartut assigiinngissitaartuupput sivisuumillu qaarsilaartitsisarlutik. Peqqinnartunik nerisaqaruit timivit sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlalluarnissaa ilimanarnerussaaq, taamaalillutillu ulloq naallugu nukissaqarluassallutillu peqqissuussaatit.
Uani atuaruk65-it sinnerlugit ukiullit nerisassaat
Nerisassat peqqinnartut tassaapput allanngortut oqimaaqatigiissullu. Utoqqartut peqqinnartunik allanngortartunillu nerisaruit tamatumalu saniatigut ulluinnarni timik aalatittarukku peqqissuunissannut, aalassarissuunissannut ulluinnarnilu isumagisassanik suliaqarsinnaanissannut periarfissagissaarnerpaassaatit.
Uani atuarukNaalungissat meeqqallu mikisut nerisassaat
Naalungissap inuussutissanik pisarnera alliartorneranut, ilorrisimaarneranut peqqissusaanullu pingaaruteqarluinnarpoq. Naalungissat meeqqallu mikisut pitsaanerpaamik inuunertik aallartissinnaaniassammassuk inuussutissanik tunisarnissaannut kaammattuutit malinnissaat pingaaruteqarpoq.
Uani atuarukOqinnerulernissaq pillugu siunnersuutit
Iluatsittumik oqinnerulerusukkuit peqqinnartunik nerisaqassaatit, nerisarnermut tunngatillugu isumatusaassaatit akulikitsumillu timersortarlutit. Oqinnerulerusukkuit timivit arrortissinnaasaanit annikinnerusumik nerissaatit. Oqimaappallaarneq ataatsimut isigalugu tassaavoq timimik aalatitsinerminngarnit annerusumik nerisarneq.
Peqqinnartumik nereriaaseqarneq
Peqqinnartumik nereriaaseqarneq tassaavoq timip kalerrisaarutaanut tusarnaarnermik ilinniarneq. Qaqugu nerissanersugut qanorlu neritigissanersugut timip oqaluttuuttarpaatigut.
Uani atuaruk