airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Ujaruk

Naalungissat meeqqallu mikisut nerisassaat

Naalungissap inuussutissanik pisarnera alliartorneranut, ilorrisimaarneranut peqqissusaanullu pingaaruteqarluinnarpoq. Naalungissat meeqqallu mikisut pitsaanerpaamik inuunertik aallartissinnaaniassammassuk inuussutissanik tunisarnissaannut kaammattuutit malinnissaat pingaaruteqarpoq.

Paarisa malinnaaf­figiuk

... peqqissuunissamillu qinersineq ajornanngitsu­mik qinersininngortiguk.

NAMMINEQ QANOQ ILIUUSEQARSIN­NAAVUNGA 

Kaammattuutit malikkit
Meeqqat arfinilinnik qaammateqalernissaata tungaanut tamakkiisumik milutsinneqartariaqarpoq. Milutsitsinissamut periarfissaqanngikkuit arnap immuanut taartaasumik meeqqap inuussutissaanik pisariaqartitaanik tunisarnera eqqortuuvoq.

Naalungissat meeqqallu mikisut nerisassaannut kaammattuutit allat matuma ataani allassimasut malikkit.


Piviusoq 

Meeqqat alliartorpoq – nerisai aamma malinnaassapput
Meeraq pitsaanerpaamik ineriartorsinnaassappat meeqqap ukiui malillugit nerisaqarnermut kaammattuutit malinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Ukiumi siullermi meeqqat alliartupallassaaq 25 centimeterinillu takinerulertarluni, aamma piffissami tamatumani pingasoriaammik oqimaannerulertarpoq. Ukiumi inuuffiani siullermi nerisaani allannguutit annertunerpaasarput – immuttuinnariarluni ilaqutariit nerisaannik nerilersarpoq. Ukiumut inuuffianut tunngatillugu meeqqap nerinissamik imernissamillu pisariaqartitai naapertorlugit nerisaqarnera pingasunut immikkoortinneqartarpoq.

Nerisanut tapiliussassat
Kaammattuutigineqarpoq meeqqat tamarmik sapaatit-akunnerinik aappiineranniit marlunnik ukioqalernissaasa tungaannut ullut tamaasa D-vitamininik 10 mikrogramimik kuseriarnernik nerisaannut tapiliussisoqartassasoq.

Meeraq siusinaartumik erniusimappat inunngornerminiluunniit 2500 grammit ataallugit oqimaassuseqarsimappat jerninik kuseriarnernik pisassaaq. Nalorniguit meeraaqqerisoq aperissavat.

Milutsitsininni nerisassat ilaat nerinaveersaarlugilluunniit killilersimaakkit
Milutsitsinerup nalaani nerisassat ilaat immikkut eqqumaffigineqartussaapput. Naartusunut milutsitsisunullu siunnersuutit peqqinnartut pillugit quppersakkami taakku pillugit atuarnerusinnaavutit: ”Siunnersuutit peqqinnartut – Meeraaqqat 0-3 ukiullit aamma naartusut milutsitsisullu nerisassaat”.

Arfinilinnik qaamateqalernis­saasa tungaannut

Immuttorfik
Immuttorfiup nalaani meeraq anaanaasup immuanik arnalluunniit immuanut taartaasumik taamaallaat inuussutissinneqartarpoq. Anaanaasup immua naalungiarsummut inuussutissaavoq peqqinnarnerpaaq. Milutsitsinissamut periarfissaqanngikkuit arnap immuanut taartaasumik meeqqap inuussutissaanik pisariaqartitaanik tunisarnera eqqortuuvoq.

Piffissat milutsitsisarfiit
Meeraq milukkusuleraangat piumasaatullu sivisutigisumik milutsittaruk. Milutsitsisarnerit amerlassusaat meeqqamiit meeqqamut allanngortarput. 7-8 milutsitsisarneq nalinginnaavoq meeqqallu ilaat akulikinnerusumik, ullormut 10-12, milutsinneqartassallutik.


6-9 qaammateqalerpat

Ikaarsaariarnerup nalaa
Anaanaasup immuata imaluunniit arnap immuanut taartaasup saniatigut meeraq allamik (alussaammik nerisassanik) nererusuleraangat ikaarsaariarneq siusissoq aallartittarpoq. Tamatuma nalaani meeraq arifinilinnik qaammateqartarpoq. Alussaammik nerisitsinermi kaammattuutigineqartarpoq nerisassanik ilivitsunik tunisinani ussiititsilaaginnartarnissaq.

Nerisassanik tamuasarissanik mamassutsinillu nutaanik sungiussititsiniarneq:
Aallaqqaammut nerisassat imerpalasuussapput, aqutsuussapput cremetullu issallutik (suaasaliaassallutik).
Meeqqavit tamanna sungiuppagu alussaammik nerisassat ingerlaannangajak kinernerulersinneqassapput. Assersuutigalugu Qullortitat kiisalu naatsiianik naatitanillu sequtsikkat sassaalliutigineqarsinnaapput.

Meeqqat ilaat nerisassanik nutaanik sungiussipallattarput, allalli 8-10 miss. usseeqqaarlutik mamassutsit nutaat akuerisarpaat.

Qullortitani sequtsikkaniluunniit orsup akuisa ilaat

Qullortitat sequtsikkalluunniit nammineq sanaatit nukissaqarlualersitsinissaat qulakkeerniarlugu orsup akuisa ilaannik namminerlu immunnik imaluunniit arnap immuanut taartissamik akussavatit. Orsup akuisa ilaat tassaasinnaapput punneq imaluunniit naasup uuliaa. Nioqqutissat piareeriikkat orsulertariaqanngilatit.

Nerisassanik seqummarluttunik sungiutsitsiniaaneq
Meeraq arfineq-marlunnik qaammateqaleraangat alussaammillu nerilaarnissamik ilinniareeraangat ikaarsaariarneq kingusissoq aallartittarpoq. Tamatumani meeqqap peqqinnartunik allanngortartunillu nerisarnissaanik ilinniartitsinissat pingaaruteqarpoq. Tassami meeqqap nerisarnermik ileqqui piffissami tamatumani tunngavilerneqartarmata.
Meeqqat alussaatinik nerisartakkanik aamma neqitortalerlunilu nerpitortalerlunilu allanik nerisalerpat milutsitsisarnerit arnallu immuanut taartaasumik nerisitsisarnerit annikillisikkiartulissavat. Kisianni meeqqap ataasiliinissaata tungaanut anaanaasup immua arnalluunniit immuanut taartaasoq meeqqap inuussutissaasa pingaarnerit ilagaat.

Meeqqat imeraangat nerigaangallu ilagiuaannassavat. Meeqqavit iisinerluinissaa pinngitsoortinniarlugu nerisassat aquttuutittarlugillu naleqquttumik angissuseqarlutillugit aggortassavatit. Meeqqat alaatsinaalersinniarlugu narrutuleqqunagulu assigiinngitsunik mamassusilinnik ussiisittassavat.

Nerisassat uku meeqqavit nerisinnaavai:

  • Qullortitat assigiinngitsut
  • Nerpiit, nerit manniillu mikisut
  • Arfineq-pingasunik qaammateqalereeraangata: iffiat iffiallu allat aqutsut karrertaqanngitsut kiisalu qaqorteqqasut, pastat, couscous aamma bulgur

Uku nerinaveersaassavai:

  • Neqit nerpiillu ooqanngitsut, pujuukkat tarajortikkalluunniit
  • Taratsut
  • Mamakujuttut tungusunnitsullu allat
  • Nerisassat mattusuut
  • Immummik nioqqutissiat proteineqarluartut
  • Risdrik aamma sojadrik

Quppersakkami atuarnerullutillu ilitsersuutit takukkit: ”Siunnersuutit peqqinnartut – Meeraaqqat 0-3 ukiullit aamma naartusut milutsitsisullu nerisassaat”.

9-12 qaammateqalerpat

Ilaqutariit nerisartagaanik sungiutsitsiniaaneq
Qulingiluanik qaammateqalerneraniit ataasiliinissaata tungaanut inuussutissanik alliartornissaminut pisariaqartitaminik piniassammat nerisassanik assigiinngitsunik tunisisarnissat pingaaruteqarpoq. Meeraq ilaqutariit nerisaannik nerisinnaavoq, kisianni eqqaamassavat mamassutsit mattussutsillu meeqqamut naleqqussarneqassammata. Meeqqat suli ataasiliineqanngitsut ilaqutaasunit allanit orsumik pisariaqartitsinerupput nerisamillu orsup akuisa ilaannik akuneqarnissaat pisariaqartittarlugu. Meeqqap angajoqqaajusut qatanngutaasullu qanoq nerisartut ilinniarniassammagu nereqatigiinnerit nuannersuutittarlugillu nerinissamut piffissaqarluartaritsi. Meeqqap angajoqqaani peqqinnartunik allanngorartunillu nerisut takugaangamigit peqqinnartumik nereriaaseqarnissani ilinniartarpaa.

Nerisassat uku meeqqavit nerisinnaavai:

  • Iffiat iffiallu allat aqutsut ilivitsunik karrertaqanngitsut
  • Qaqorteqqasut, pastat, couscous aamma bulgur
  • Immummik kimittunermit seernartuliat annikitsut, soorlu. yoghurt naturel aamma A38 3,5%-imik orsulik, ullormut annerpaamik 0,5 dl

Uku nerinaveersaassavai:

  • Taratsut
  • Mamakujuttut tungusunnitsullu allat
  • Nerisassat mattusuut
  • Immummik nioqqutissiat proteineqarluartut
  • Risdrik aamma sojadrik

1-3 ukkiullit

Meeraq ataatsimik ukiuqaleruni ilaquttami nerisaannik nerisinnaavoq. Meeqqap marluniilissami tungaanut nerisai ilaqutaasut nerisaannit orsoqarnerussapput. Ilaqutariit tamarmik peqqinnartunik allanngorartunillu neriniassammata nerisaqarnermut innersuussutit qulit malikkit.

Nerisassat nutaat meeqqavit maanna nerisinnaasai:

  • 1-2 ukioqarneranni immuit kimikinnerit aamma immummit kimikinnermit immuit seernartut (1,5 %-imik orsullit) kaammattuutigineqarput
  • Marlunnik ukioqalerneranniit immunnik nioqqutissiat orsoqarpianngitsut, soorlu skummetmælk aamma minimælk, kaammattuutigineqarput

Uku nerinaveersaassavai:

  • Sioraasat taratsullu atorpallaarnagit
  • Mamakujuttut tungusunnitsullu allat
  • Meeqqat pingasut inorlugit ukiullit sapaatip-akunneranut annerpaamik 50 g-inik (1 dl-ingajammik) seqquluttutorsinnaapput
  • Risdrik aamma sojadrik

Nerisaqarneq

Nerisassat peqqinnartut assigiinngissitaartuupput sivisuumillu qaalersisimatitsisarlutik. Peqqinnartunik nerisaqaruit timivit sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlalluarnissaa ilimanarnerussaaq, taamaalillutillu ulloq naallugu nukissaqarluassallutillu peqqissuussaatit.

Uani atuaruk

65-it sinnerlugit ukiullit nerisassaat

Nerisassat peqqinnartut tassaapput allanngortut oqimaaqatigiissullu. Utoqqartut peqqinnartunik allanngortartunillu nerisaruit tamatumalu saniatigut ulluinnarni timik aalatittarukku peqqissuunissannut, aalassarissuunissannut ulluinnarnilu isumagisassanik suliaqarsinnaanissannut periarfissagissaarnerpaassaatit.

Uani atuaruk

Naartusut milutsitsisul­luunniit neri­sartagassaat

Naartunerup milutsitsinerullu nalaani peqqinnartunik nerisaqartarneq pitsaanerpaamik atugaqarluni pitsaasumik naartunissamik meeqqavillu inuunerminik pitsaanerpaamik aallartitsinissaanik qulakkeerinneqataasinnaavoq.

Uani atuaruk

Oqinneruler­nissaq pillugu siunnersuutit

Iluatsittumik oqinnerulerusukkuit peqqinnartunik nerisaqassaatit, nerisarnermut tunngatillugu isumatusaassaatit akulikitsumillu timersortarlutit. Oqinnerulerusukkuit timivit arrortissinnaasaanit annikinnerusumik nerissaatit. Oqimaappallaarneq ataatsimut isigalugu tassaavoq timimik aalatitsinerminngarnit annerusumik nerisarneq.

Uani atuaruk