Atuarsinnaasatit allat
Naalungissap inuussutissanik pisarnera alliartorneranut, ilorrisimaarneranut peqqissusaanullu pingaaruteqarluinnarpoq. Naalungissat meeqqallu mikisut pitsaanerpaamik inuunertik aallartissinnaaniassammassuk inuussutissanik tunisarnissaannut kaammattuutit malinnissaat pingaaruteqarpoq.
Paarisa malinnaaffigiuk
... peqqissuunissamillu qinersineq ajornanngitsumik qinersininngortiguk.
Kaammattuutit malikkit
Meeqqat arfinilinnik qaammateqalernissaata tungaanut tamakkiisumik milutsinneqartariaqarpoq. Milutsitsinissamut periarfissaqanngikkuit arnap immuanut taartaasumik meeqqap inuussutissaanik pisariaqartitaanik tunisarnera eqqortuuvoq.
Naalungissat meeqqallu mikisut nerisassaannut kaammattuutit allat matuma ataani allassimasut malikkit.
Meeqqat alliartorpoq – nerisai aamma malinnaassapput
Meeraq pitsaanerpaamik ineriartorsinnaassappat meeqqap ukiui malillugit nerisaqarnermut kaammattuutit malinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Ukiumi siullermi meeqqat alliartupallassaaq 25 centimeterinillu takinerulertarluni, aamma piffissami tamatumani pingasoriaammik oqimaannerulertarpoq. Ukiumi inuuffiani siullermi nerisaani allannguutit annertunerpaasarput – immuttuinnariarluni ilaqutariit nerisaannik nerilersarpoq. Ukiumut inuuffianut tunngatillugu meeqqap nerinissamik imernissamillu pisariaqartitai naapertorlugit nerisaqarnera pingasunut immikkoortinneqartarpoq.
Nerisanut tapiliussassat
Kaammattuutigineqarpoq meeqqat tamarmik sapaatit-akunnerinik aappiineranniit sisamanik ukioqalernissaasa tungaannut ullut tamaasa D-vitamininik 10 mikrogramimik kuseriarnernik nerisaannut tapiliussisoqartassasoq.
Meeraq siusinaartumik erniusimappat inunngornerminiluunniit 2500 grammit ataallugit oqimaassuseqarsimappat jerninik kuseriarnernik pisassaaq. Nalorniguit meeraaqqerisoq aperissavat.
Milutsitsininni nerisassat ilaat nerinaveersaarlugilluunniit killilersimaakkit
Milutsitsinerup nalaani nerisassat ilaat immikkut eqqumaffigineqartussaapput. Naartusunut milutsitsisunullu siunnersuutit peqqinnartut pillugit quppersakkami taakku pillugit atuarnerusinnaavutit: ”Siunnersuutit peqqinnartut – Meeraaqqat 0-3 ukiullit aamma naartusut milutsitsisullu nerisassaat”.
Arfinilinnik qaamateqalernissaasa tungaannut
Immuttorfik
Immuttorfiup nalaani meeraq anaanaasup immuanik arnalluunniit immuanut taartaasumik taamaallaat inuussutissinneqartarpoq. Anaanaasup immua naalungiarsummut inuussutissaavoq peqqinnarnerpaaq. Milutsitsinissamut periarfissaqanngikkuit arnap immuanut taartaasumik meeqqap inuussutissaanik pisariaqartitaanik tunisarnera eqqortuuvoq.
Piffissat milutsitsisarfiit
Meeraq milukkusuleraangat piumasaatullu sivisutigisumik milutsittaruk. Milutsitsisarnerit amerlassusaat meeqqamiit meeqqamut allanngortarput. 7-8 milutsitsisarneq nalinginnaavoq meeqqallu ilaat akulikinnerusumik, ullormut 10-12, milutsinneqartassallutik.
6-9 qaammateqalerpat
Ikaarsaariarnerup nalaa
Anaanaasup immuata imaluunniit arnap immuanut taartaasup saniatigut meeraq allamik (alussaammik nerisassanik) nererusuleraangat ikaarsaariarneq siusissoq aallartittarpoq. Tamatuma nalaani meeraq arifinilinnik qaammateqartarpoq. Alussaammik nerisitsinermi kaammattuutigineqartarpoq nerisassanik ilivitsunik tunisinani ussiititsilaaginnartarnissaq.
Nerisassanik tamuasarissanik mamassutsinillu nutaanik sungiussititsiniarneq:
Aallaqqaammut nerisassat imerpalasuussapput, aqutsuussapput cremetullu issallutik (suaasaliaassallutik).
Meeqqavit tamanna sungiuppagu alussaammik nerisassat ingerlaannangajak kinernerulersinneqassapput. Assersuutigalugu Qullortitat kiisalu naatsiianik naatitanillu sequtsikkat sassaalliutigineqarsinnaapput.
Meeqqat ilaat nerisassanik nutaanik sungiussipallattarput, allalli 8-10 miss. usseeqqaarlutik mamassutsit nutaat akuerisarpaat.
Qullortitani sequtsikkaniluunniit orsup akuisa ilaat
Qullortitat sequtsikkalluunniit nammineq sanaatit nukissaqarlualersitsinissaat qulakkeerniarlugu orsup akuisa ilaannik namminerlu immunnik imaluunniit arnap immuanut taartissamik akussavatit. Orsup akuisa ilaat tassaasinnaapput punneq imaluunniit naasup uuliaa. Nioqqutissat piareeriikkat orsulertariaqanngilatit.
Nerisassanik seqummarluttunik sungiutsitsiniaaneq
Meeraq arfineq-marlunnik qaammateqaleraangat alussaammillu nerilaarnissamik ilinniareeraangat ikaarsaariarneq kingusissoq aallartittarpoq. Tamatumani meeqqap peqqinnartunik allanngortartunillu nerisarnissaanik ilinniartitsinissat pingaaruteqarpoq. Tassami meeqqap nerisarnermik ileqqui piffissami tamatumani tunngavilerneqartarmata.
Meeqqat alussaatinik nerisartakkanik aamma neqitortalerlunilu nerpitortalerlunilu allanik nerisalerpat milutsitsisarnerit arnallu immuanut taartaasumik nerisitsisarnerit annikillisikkiartulissavat. Kisianni meeqqap ataasiliinissaata tungaanut anaanaasup immua arnalluunniit immuanut taartaasoq meeqqap inuussutissaasa pingaarnerit ilagaat.
Meeqqat imeraangat nerigaangallu ilagiuaannassavat. Meeqqavit iisinerluinissaa pinngitsoortinniarlugu nerisassat aquttuutittarlugillu naleqquttumik angissuseqarlutillugit aggortassavatit. Meeqqat alaatsinaalersinniarlugu narrutuleqqunagulu assigiinngitsunik mamassusilinnik ussiisittassavat.
Nerisassat uku meeqqavit nerisinnaavai:
Uku nerinaveersaassavai:
Quppersakkami atuarnerullutillu ilitsersuutit takukkit: ”Siunnersuutit peqqinnartut – Meeraaqqat 0-3 ukiullit aamma naartusut milutsitsisullu nerisassaat”.
9-12 qaammateqalerpat
Ilaqutariit nerisartagaanik sungiutsitsiniaaneq
Qulingiluanik qaammateqalerneraniit ataasiliinissaata tungaanut inuussutissanik alliartornissaminut pisariaqartitaminik piniassammat nerisassanik assigiinngitsunik tunisisarnissat pingaaruteqarpoq. Meeraq ilaqutariit nerisaannik nerisinnaavoq, kisianni eqqaamassavat mamassutsit mattussutsillu meeqqamut naleqqussarneqassammata. Meeqqat suli ataasiliineqanngitsut ilaqutaasunit allanit orsumik pisariaqartitsinerupput nerisamillu orsup akuisa ilaannik akuneqarnissaat pisariaqartittarlugu. Meeqqap angajoqqaajusut qatanngutaasullu qanoq nerisartut ilinniarniassammagu nereqatigiinnerit nuannersuutittarlugillu nerinissamut piffissaqarluartaritsi. Meeqqap angajoqqaani peqqinnartunik allanngorartunillu nerisut takugaangamigit peqqinnartumik nereriaaseqarnissani ilinniartarpaa.
Nerisassat uku meeqqavit nerisinnaavai:
Uku nerinaveersaassavai:
1-3 ukkiullit
Meeraq ataatsimik ukiuqaleruni ilaquttami nerisaannik nerisinnaavoq. Meeqqap marluniilissami tungaanut nerisai ilaqutaasut nerisaannit orsoqarnerussapput. Ilaqutariit tamarmik peqqinnartunik allanngorartunillu neriniassammata nerisaqarnermut innersuussutit qulit malikkit.
Nerisassat nutaat meeqqavit maanna nerisinnaasai:
Uku nerinaveersaassavai:
Atuarsinnaasatit allat
Nerisaqarneq
Nerisassat peqqinnartut assigiinngissitaartuupput sivisuumillu qaarsilaartitsisarlutik. Peqqinnartunik nerisaqaruit timivit sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlalluarnissaa ilimanarnerussaaq, taamaalillutillu ulloq naallugu nukissaqarluassallutillu peqqissuussaatit.
Uani atuaruk65-it sinnerlugit ukiullit nerisassaat
Nerisassat peqqinnartut tassaapput allanngortut oqimaaqatigiissullu. Utoqqartut peqqinnartunik allanngortartunillu nerisaruit tamatumalu saniatigut ulluinnarni timik aalatittarukku peqqissuunissannut, aalassarissuunissannut ulluinnarnilu isumagisassanik suliaqarsinnaanissannut periarfissagissaarnerpaassaatit.
Uani atuarukNaartusut milutsitsisulluunniit nerisartagassaat
Naartunerup milutsitsinerullu nalaani peqqinnartunik nerisaqartarneq pitsaanerpaamik atugaqarluni pitsaasumik naartunissamik meeqqavillu inuunerminik pitsaanerpaamik aallartitsinissaanik qulakkeerinneqataasinnaavoq.
Uani atuarukOqinnerulernissaq pillugu siunnersuutit
Iluatsittumik oqinnerulerusukkuit peqqinnartunik nerisaqassaatit, nerisarnermut tunngatillugu isumatusaassaatit akulikitsumillu timersortarlutit. Oqinnerulerusukkuit timivit arrortissinnaasaanit annikinnerusumik nerissaatit. Oqimaappallaarneq ataatsimut isigalugu tassaavoq timimik aalatitsinerminngarnit annerusumik nerisarneq.
Peqqinnartumik nereriaaseqarneq
Peqqinnartumik nereriaaseqarneq tassaavoq timip kalerrisaarutaanut tusarnaarnermik ilinniarneq. Qaqugu nerissanersugut qanorlu neritigissanersugut timip oqaluttuuttarpaatigut.
Uani atuaruk